N.Y.C yleisiä kulkuneuvoja

Subway tuntui toimivan hyvin, vaikka populaa oli jonakin kellonaikoina hirvittävästi liikkeellä. Vaunut olivat siistejä ja ilmastoituja. Ilmastointi oli mukava, muttei ihan loppuun asti suunniteltu(?), sillä johonkinhan se kylmennyksestä johtuva kuuma ilmakin pitää työntää ja se oli tunneliverkko. Näin ollen asemilla oli toisinaan tuskastuttavan kuuma. Siinä ei paljoa saunaa kaivannut.

Vieläkään en löytänyt sitä onnelaa, jossa ihmiset hymyssä suin kulkevat julkisilla. Näytti porukoilla olevan ihan perusilme päällä kuten Helsingissä, Lontoossa, Moskovassa ja Pariisissa ja...
Eikun oon vaan kuullut että on se niin hirveetä kun Helsingin metrossa ja junissa ihmiset ei hymyile, sen paratiisin etsintä jatkuu...

Subwayn vaunu saapuu Wall Streetin asemalle. Huomaa kuljettajan kuulosuojaimet. Kuvia näkee muuten isompana klikkaamalla kuvaa.

Välillä sattui kohdille tyhjempiäkin vaunuja. En raaski ottaa kuvia joissa ihmiset mukana, koska jotkut ei välttämättä tahdo kuvaansa esim. internetiin.

Pikalinjat eivät pysähdy kaikilla asemilla.
Minulla oli käytössä turisti-infosta saatu kartta, jossa ei oltu eroteltu millä pysäkeillä mikäkin linja pysähtyy. Sen huomasin vasta, kun olin päässyt pitkälle Manhattanin puolelta Queensiin.

Väkeä tulee ja Asuu New Yorkissa ympäri maailmaa ja opasteetkin hieman useammalla kielellä.
En noista väkkyröistä osaa sanoa, mutta kuvasta päättelisin "Stay out of the closing doors, please".

Pieni yllätys oli muuten New Yorkiin saapuessa JFK:n lentoaseman terminaali 8:sta ulos tullessa yleiselle puolelle, ettei siellä ollut mitään kummoista härdelliä, enemmänkin maakunta kentän unelias tunnelma. Eikö täällä tarvitsekaan pitää tavaroistaan kynsin ja hampain kiinni ettei kukaan vaan vie niitä?
Samanlainen turvallinen tai rauhallinen tunne oli myös Grand Centralin suuressa hallissa, kun astui sivuun kiireisestä ihmismassasta joka hiihti aseman läpi. Mitään epämääräisiä porukoita ei näkynyt ja mihin ihmeeseen ne kaikki tallatut purukumit lattialta on joutuneet ;-)

Grand Central aseman lippuhallia sunnuntai iltana.

Otin muiden turistien tavoin Grand Centralin asemalla kuvia. Kuten mainitsin tuossa ensimmäiset 12h New Yorkissa, löytyy täältä subwayn lisäksi metro. Kävin katsomassa minkälainen laite se metro sitten on. Ottaessani kuvia henkilökuntaan kuuluva äijä tuli kysymään mitä touhuilen? Syyskuun 11. iskujen jälkeen ei kuulemma ollut enää suotavaa kuvata mitään julkisia kulkuneuvoja. Saattaa olla, että monopodin päässä oleva järjestelmäkamerani oli hieman raskaamman kaliiberin näköinen kuin kännykamera, joten kiinnitin huomiota zoomaillessani tyhjällä asemalaiturilla.

Metro-North Railroadin vaunuja Grand Centralin asemalla.

Lauantaina kävin huviajelulla köysiradalla Roosevelt Islandille, joka on keskellä East Riveriä, Manhattanin itä puolella. Vieressä kulkee mahtavan kokoinen Queenboron silta.
Saaren perinteisellä jalkapallokentällä oli menossa nappulaliigan peli. Ei taida vieläkään jalkapallo olla tarpeeksi suosittua, kun tytöt ja pojat pelasivat samassa joukkueessa.

Roosevelt Islandin köysiradan vaunu tulossa 2nd Avenuen aseman suunnalta.

Ensimmäiset 12h New Yorkissa

Olen majoittuneena Seton hotelliin East 40th kadulle.
82€ hintaan on laskettu alv ja turistivero. Hotelli on hinnan mukainen. Ensivaikutelmana oli, että SWAT tekee hyökkäyksen kerrokseen millä hetkellä hyvänsä. Yhteiset suihkut ja vessat. Aamiainen ei ole kummoinen ja ilmainen wlan lopettaa toimintansa huoneessa n.3min käyttöönoton jälkeen.

Hotellin sijainti on kuitenkin erinomainen ja pyyhkeet vaihdetaan päivittäin.
Ilmastointi toimii, mihinköhän ne vievät avatut saippuat, kun sekin tulee päivittäin uutena. Huone on myös suht tilava. Vetäisivät seinille vielä toisen kerroksen maalia ja dumppaisivat rikkoutuneen lipaston jonnekin niin paranisi yleisnäkymä huomattavasti. Aulatilassa wlan toimii moitteetta.

Näkymä hotellini ikkunasta... eiku hotellin vierestä E 40th ja Lexingtonin kulmasta. Chrysler Building.

Tulin suoralla tai siis bussi kävi noutamassa porukat kaikilta muilta terminaaleilta Grand Centralin kulmalle, josta kävelymatkaa hotellille oli vain 4 korttelia.
Pilvenpiirtäjät eivät tehneetkään niin sykähdyttävää fiilistä kuin olin odottanut, mutta illanhämärässä tunnelma on aivan toisenlainen kun ikkunoissa tuikkii valot taivaissa asti.

Vaihdoin vaatteet ja lähdin hakemaan karttaa Grand Centralin turisti infosta.
Päätin saman tien poiketa Manhattanin eteläkärkeen katsomaan, josko Vapaudenpatsas näkyisi Battery parkista.

Menin ostamaan maanalaisen lippua luukulta, jossa luki metro ja pohjoiset linjat, virkailija opasti jos haluan subwayn lipun, sen saa subwayn lippuautomaatista. Tämäpä mielenkiintoista, mikä näiden metro sitten on?
Ostin 7pv lipun, jolla voi kulkea subwayllä ja busseilla. Hinta $ 27.
Huom. automaatti antaa vain $6 palautusrahaa, joten ostoksia ei kannata maksaa liian isoilla seteleillä. Muutenkin täällä tuntuu olevan vaihtokassat aika pieniä.

Kyllä oli subwayn asemalla vilskettä ja vipinää. Hyvä että välistä kerkesi poikittain kulkemaan. Poliisit näyttivät tekevän satunnaisia pistokokeita tutkien kasseja ja käsilaukkuja.
Hyppäsin metroon nro 4, joka näytti menevän Downtownin suuntaan. Pysäkkejä oli vain niin harvakseltaan, että päätin hypätä kesken pois ja paikallistaa sijaintini. Hyvältä näytti, 4-linja ilmeisesti express-linja, joka ei pysähdy kaikilla asemilla. Jatkoin matkaa edelleen samalla vihreällä 4 linjalla Bowling Green pysäkille, joka Battery parkin kulmalla. Lyhyt kävely rantaan ja siellähän hän oli!

Näkymä Battery Parkista Vapaudenpatsaalle iltapäivän auringossa.

Intoa oli sen verran, että päätin lähteä katsomaan saman tien myös Brooklyn Bridgeä, joka olisi melko lähellä. Poikkesin syömässä Burger Kingissä ja hain lähikaupasta vettä.
Katukyltissä oli opaste Pörssille, joka olikin aivan vieressä.

Pörssi sattui matkan varrelle ensimmäisen päivän kävelylenkillä.

Kummassahan on enemmän hevosvoimia?

Jatkoin matkaa Wall Streetiä East Riverin suuntaan. Ranta oli työmaana kadun päässä, mutta South street seaportin luolta sillan näki jo hyvin. Iltapäivän valo oli sopivasti myötäinen.

Brooklyn Bridgen vieressä Manhattan Bridge jota ei elokuvissa paljon näy. Yleensä elokuvien kohtaukset kuvattu vastarannalta Manhattanille päin.

Jatkoin rantaa pitkin vielä hieman ylävirtaan ja käännyin vasemmalle takaisin niemen keskiakselin suuntaan. Löysinkin itseni Chinatownista, joka ei näyttänytkään olevan vain parin korttelin kokoinen näyteikkuna, vaan läpikulkeminen kesti hieman pidempään. Hyppäsin täpötäyteen metroon Canal Streetin pysäkillä ja jatkoin 33th kadulle. Tuumin että hyvä lähestyä majapaikkaa eri suunnista, niin näkee ympäröivääkin aluetta.
Poliiseja oli ohjailemassa liikennettä vaikka valot olivat käytössä. Yhdessäkin risteyksessä heitä oli viisi, paljonkohan niitä on täällä duunissa?

Auringon laskiessa Grand Centralin asema näytti upealta. Viimeiset säteet muuttivat sen punertavaksi joka vain korostui kylmän sinisten konttorirakennusten ympäröidessä sitä, tai siis tämä oli minun runollinen kuvitelmani tilanteesta, totuus olikin kellertävät maisemavalaisulamput :-)

Grand Centralin asema auringon laskiessa. Hohtavan kellertävä valo johtuu valaistuksesta.

Hotellille päästyäni kävin suihkussa ja totesin illan olevan vielä nuori. Times Square pitää ehdottomasti nähdä pimeään aikaan, joten lähdin vielä pienen lepäilyn jälkeen sinne.
VAU! Vaikuttavan näköinen paikka, vaikkakin osa mainoksista olikin julisteita toisin kuin olin kuvitellut. Pienen ajatusvirheen vuoksi lähdin väärään suuntaan palatessani hotellille. Lyhyen iltakävelyn pituudeksi tulikin 6 kilometriä.

Hotellilta lähtiessä viereisessä korttelissa oli syntymässä jonon poikasta johonkin tapahtumaan. Afrikkalaista syntyperää olevaa porukkaa tuli värikkäissä juhlavaatteissaan kiirehtien vastaan lapsineen vielä muutaman korttelin päästä.
Palatessani hotellille oli jono kasvanut entisestään jatkuen jo korttelin kulman taakse, väkeä oli satoja. Paikalla oli useita poliisipartiota pitämässä järjestystä. Tarkistin myöhemmin että talon seinässä oli Togon lippu, mutta mitään muuta uutista asiaan liittyen en löytänyt.

Olin valvonut yhteen putkeen (pikku torkut koneessa) 22h, joten olisi voinut luulla unen maittavan mutta aika koiran unta se kuitenkin oli.


*** Paluusuunnan pikaisesta New Yorkin visiitistä löydät tarinointia tästä ***