Näytetään tekstit, joissa on tunniste F-18. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste F-18. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Aviation nation, Las Vegas

Suunnitellessani Yhdysvaltojen matkaa bongasin Yhdysvaltain ilmavoimien taitolentoryhmän kotiinpaluunäytöksen Nellisin lentotukikohdassa Las Vegasissa. Näin ollen reitistäni tulikin varsin kummallinen, kun palasin mantereen kierrettyäni takaisin länteen.

F-22 Raptor on yhdysvaltain ilmavoimien uusi ilmaherruushävittäjä.

Kannatti kuitenkin tulla, ilma oli kuin morsian ja morsian kuin myrskynmerkki...
Ei kun siis ei ollut pilvistä tietoakaan, melkein shortseissa pärjäsi, tai minulla oli shortsit jalassa, mutta varsinkin sunnuntaina kova tuuli viilensi keliä varsin hyvin.
Näytillä oli kattava otos Yhdysvaltin ilmavoimien konekalustosta.

Vuokrasin auton varta vasten tätä tapahtumaa varten, joukkoliikennettä ei oltu järjestetty 25kilometrin päästä Las Vegasista. Taksi olisi ollut myös vaihtoehto, mutta takaisin pääsy arvelutti ja syystä, en nähnyt mitään taksijonoa palatessani parkkipaikalle näytöksen jälkeen.

Autot jätettiin Las Vegasin Motor speedwayn parkkipaikalle joka suomalaisittain oli huomattavan kokoinen, mittailin myöhemmin kartasta pisimmän sivun olevan 1000metriä.
Alueella oli useita eri ratoja, joista suurin katsomo oli ovaaliradalla.

Parkkipaikka avautui 8am ja portit näytösalueelle aukesi 9am. Kuljetus parkkipaikalta tukikohtaan hoidettiin ilmaisella linja-auto kyydillä.
Linja-autoja olikin odottamassa huomattava määrä tullessani heti 8 jälkeen paikalle. Eteeni ehti kertyä toistasataa metriä pitkä jono. Ennen busseihin pääsyä laukut tutkittiin ja kuljettiin metallinpaljastimien läpi, joita oli 8kpl rinnakkain. Jotain hämminkiä hommassa kuitenkin oli, koska välillä busseja lastattiin vain yksi kerrallaan. Samanaikaisesti alkuperäinen jono kävi niin pitkäksi, ettei siihen mahtunut enää ihmisiä, vaan avattiin toinen jono eri suuntaan, joka oli varmasti yli 400 metrinen päästessäni bussiin.

Sunnuntaina vastaavia ongelmia ei ollut, mutta ihmisiäkin oli huomattavasti vähemmän liikkeellä.

Ohessa "muutama" kuva viikonlopulta:

E-8 JSTARS, koneen pohjassa oleva kylpyamme on tutka, jolla etsitään ja seurataan maakohteita esim.pansareita ja kuorma-autoja.

No nyt vihdoin pääsin tutustumaan V-22 Ospreyhin, jota kaipailin jo Mirmarissa.
Konetta esittelevän sotilaan mukaan laitteessa on vielä huomattava määrä vikoja.


V-22 Ospreyn kuljetustila näyttää kovin viimeistelemättömältä.

On tuossa Raptorissa kyllä aika ruma nokka...

Harjoitusvihollisena toimivassa F-15 Eagle hävittäjässä oli poikkeuksellinen sininen maastokuviointi.
En yleensä osta hihamerkkejä, mutta nyt oli 65th aggresor squadron hihamerkkejä venäjän kielellä ( käyttävät casual fridayna), niin pakkohan se oli ottaa.


F-22 Raptorissa aseistus on sijoitettu koneen sisälle luukkujen taakse tutkaheijastuksen vähentämiseksi. Esitys oli yllättävän aikaisin. Valtavien jonojen vuoksi osalta yleisöä taisi esitys jäädä kokonaan näkemättä.

Erilaisia yhdistelmäohilentoja oli päivän aikana useita.
Tässä Nelliksen lentotukikohdassa olevien taistelukonemallien ohilento.
Vasemmalta A-10, F-22, F-15 ja F-16.


B-25 Mitchell koneet osallistuivat Doolittle raid esitykseen.
Japanin hyökättyä Pearl Harbouriin Havajilla II-maailmansodan aikana janosivat amerikkalaiset kostoa. Erikoisoperaatio Japania vastaan suoritettiin B-25 Mitchell koneilla, jotka lähetettiin lentotukialus Hornetilta johtajanaan Everstiluutnantti Doolittle.

Smithsonian museossa kuulin mielenkiintoisen tarinan liittyen iskuun.
Lehdistötilaisuudessa presidentti Roosevelt kertoi koneiden nousseen Shangri-La:sta, joka on kuvitteellinen paikka. Koska Japanilaisilla ei ollut minkäänlaista aavistusta mistä koneet olivat tulleet,
ilmoittivat he iskeneensä Shangri-Lahan ja tuhonneensa tukikohdan.

The Horsemen ryhmä esiintyi kahdella P-51 Mustang hävittäjällä.
Mukava yllätys oli myös nähdä MiG-15 lennossa. Muokkailin kuvan näyttämään siltä kuin se mahdollisesti olisi näyttänyt koneen kulta-aikana 50-luvulla.

Vanhat viholliset MiG-15 ja F-86 Sabre.

A-1 Skyrider Korean sota esityksessä.

EA-1F ja Patriots ryhmä. Ikävästi kaiutin pukkasi oikealta kuvaan, joten raketit jäi kuvan leikkauksessa hieman puolittaiseksi.

Patriots-taitolentoryhmän Tsekkiläisvalmisteiset L-39 koneet törmäyskurssilla.

Patriotsit timanttimuodostelmassa.

Yhdysvaltain laivaston F/A-18F Super Hornet.
Suomen ilmavoimilla on käytössä Hornetin F-18C ja D versioita.
Superhornet on n.30% suurempi kone, vaikka näyttääkin varsin samalta. Paras tunnistusyksityiskohta on kantikkaat ilmanottoaukot.

Super Hornet ja toisen maailmansodan aikainen F4F Wildcat muodostelmalennossa.

F-4 Phantom II hävittäjä/pommittajalla on pitkä historia aina 60-luvulta saakka.
Kuvan kone on QF-4E mallia, jota käytetään ilmamaalien hinauksessa. Koneet tuhotaan lopulta mm. ohjusten miehittämättöminä ilmamaaleina.

Ilmavoimien reservin kiihdytysauto...

... ottaa kisaa MiG-17 hävittäjän kanssa.

Näytöksessä oli mukana myös Hollannin ilmavoimien F-16 hävittäjä.
Eivät eurooppalaiset näytökset kalpene amerikkalaisille, kuin räjähdetehosteiden käytössä:-)
Operatiivisessa käytössä olevan konekaluston monipuolisuus on eurooppalaisissa näytöksissä suurempi, mutta museokonerintamalla saattaa tilanne olla 50-50.

Näin pitkästä aikaa A-10 panssarintuhoaja koneen esityksen, joka olikin varsin ...informatiivinen, koneen liikehtimiskyky tuotiin hyvin esiin.

Taivaan pilvettömyys pysäyttää koneet kuvissa, mutta taustan vuoret toivat mukavaa poikkeavuutta.

Ilmavoimien perinnelentueen koneita: Vasemmalta F-4, A-10, P-38 ja F-86

Viimeiseksi esiintyi Yhdysvaltain ilmavoimien Thunderbird taitolentoryhmä F-16 Fighting Falcon koneilla.

Vauhdikasta esitystä säesti joka ohilennon jälkeen vaihtuva musiikki.

Hidaslento-ominaisuuksia esittelevän koneen yläpinnasta sai varsin hyvän kuvan.

Lauantaina ehdin vain hätäisesti tutustua maanäyttelyn koneisiin, mutta sunnuntaina oli hieman enemmän aikaa.
Näytöksen lento-osuus oli mukavan tiivis ja kesti kuutisen tuntia.
Syksyllä myös Las Vegasissa aurinko on aika matalalla ja laskee puoli kuuden maissa, joten osasta kuvia saattaa tulla varsin punertavia.

Vuokra-autoksi otin Las Vegasissa Ford Focuksen.

tiistai 20. lokakuuta 2009

Pensacola, Florida

Tsori Elvis, Lentsikat voitti.
Alkuperäissuunnitelmaan ei kuulunut vierailu Pensacolan paljon kehuttuun National Museum of Naval Aviation, vaan ajatuksena oli jatkaa matkaa New Orleansista suoraan Memphisiin.
Tiedossa olisi ollut lyhyimmillään 1700 kilometriä ajelua ennen kuin pääsisin takaisin Houstoniin, joten vaihdoin kohteeksi hieman lyhyemmän vaihtoehdon ja jatkoin rannikon suuntaisesti itään kohti Pensacolaa.

Sopivina jaloittelupaikkoina (tekosyy) toimi Biloxi, josta kävin hakemassa Hard Rock Hotelli-Kasinolta ... no kyllä te tiedätte.. sen kitara pinssin frendille ja Mobilessa oleva Battleship park, josta löytyi 210 metrinen USS Alabama taistelulaiva II-maailmansodan ajalta.
Laiva oli varsin kumma näky, kun golfkentän tyylisen nurmikentän päästä löytyy 35 000 tonninen sota-alus.
Suuret tykkitornit halkaisijaltaan 40 senttisine tykkeineen eivät olleet niin onttoja miltä näyttivät. Torniin kuljettiin kyyristymällä, lähes konttaamalla kantta pitkin, jotta päästiin luukulle, joka on tykkitornin takaosassa. Näitä ei siis oltukaan suunniteltu turismia silmälläpitäen.
Tykkitornin sisältä löytyi koko tornin levyinen etäisyysmittari, sekä luonnollisesti tykkien lataustila (anteeksi mahdolliset väärät termit). Itse tykkijärjestelmä jatkuu useita kerroksia kannen alle, tässä linkki hyvään piirrokseen.

210-metrinen taistelulaiva USS Alabama on ankkuroituna Battleship Parkiin Mobilessa Alabamassa.

Ai mitäkö lisäarvoa tämä kuva tarinaan tuo?
Pitääkin alkaa ottamaan kaikki kuvat vastavaloon tummat vaatteet päällä, niin meikäläinenkin näyttää hieman sutjakkaammalta ;-)

Suuresta ulkonäöstään huolimatta laivan sisätilat olivat varsin pienet verrattuna aiemmin vierailemiini lentotukialuksiin. Panssarointi aluksen tornissa oli huomattava.
Oppaana kierroksella toimi yksi A4 sivu, johon oli kirjoitettu mitä mistäkin löytyy, reittivaihtoehtoja oli 3kappaletta.

Siinä on muutaman kissanruokapurkin verran metallia.

Aluksen vieressä oli halli, jonne oli haalittu tuttua lentokonekalustoa. Erikoisimpana lienee YF-17 hävittäjä, jonka pohjalta suomessakin käytössä oleva F-18 Hornet kehitettiin.

Puiston perällä oli USS Drum sukellusvene, johon en viitsinyt lähteä sulloutumaan :o

Huippusalaista kuvamateriaalia! Läpileikkaus A-12 vakoilukoneen pintamateriaalista.
Ampiaiskenno rakenne vähensi tutkaimpulssin palautumista, jolloin kone ei näkynyt tutkassa niin hyvin kuin muut lentokoneet.

Matkaa New Orleansista Days Inn majapaikkaani Pensacolassa luoteis-Floridassa kertyi 221 kilometriä.
Tyydyin käymään syömässä iltapalan läheisessä Burger Kingissä.
Pitkästä aikaa tuli illalla avattua televisio. En ollut kuvitellut turhia kylmästä kelistä, sääkanavan setä kertoi keskilämpötilojen olevan jopa kylmempiä kuin kylmimmillään tammikuussa.

Maanantai kului Pensacolan laivaston ilmavoimien museolla. Museo on sotilasalueella, mutta ajokortin näyttämällä pääsi sisään autolla pääportista. Kannattaa kuunnella annettuja ohjeita, navigaattori olisi vienyt kielletylle alueelle :o
Katsoin päivän aikana pari IMAX elokuvaa museon kiertelyn ohessa. Toinen käsitteli Grand Canyonia ja toinen oli varsinainen propaganda elokuva Red Flag, jossa kuitenkin varsin mielenkiintoista kuvamateriaalia.
Tavaraa on niin, että täytyy laittaa seinällekin roikkumaan. Kyseessä aikoinaan jonkin aikaa maailman nopeimpana koneena ollut D-558.

Täällähän on niin paljon näitä samoja koneita, joita lapsena tuli rakenneltua pienoismalleina!
Katosta roikkuvan Corsairin siivet muotoiltiin "lokki" kulmaan, jotta koneelle saatiin lyhyemmät laskutelineet.

Catalina merivalvontakoneita museosta löytyi kolminkappalein. Alemman koneen runko oli toiselta puolen auki, jolloin voidaan esitellä paremmin koneen sisätiloja.

Museon Atriumin katossa roikkui 4 Blue Angelsien käytössä ollutta A-4 konetta.

Päivän päätteeksi koitin löytää postin. Olin edellisiltana googlesta etsinyt postikonttoreiden sijainteja, mutta lähin museota oleva posti oli navigaattorin mukaan 200m salmen ylittävältä sillalta mereen...
Kyllä kaupungin keskustasta varmasti posti löytyy! Kaupungin keskusta navigaattorin mukaan oli risteys Vantaan Petikon tyylisellä alueelle..? No sitten keksin jo hakea navigaattorin "karttapaikkojen" haun avulla postia.
Se oli ehtinyt mennä kiinni puolituntia aiemmin.
Jätin auton parkkiin ja lähdin kävellen tutustumaan "vanhan" kaupungin alueeseen. Katu vei rantaan, jonka laitureissa oli varsin kookkaita veneitä. Kovin oli siistin näköistä, mutta vain pari koiranulkoiluttajaa näkyi ympäristössä. Olikohan läheiset talot vain kesäasuntoina...

Illalla pesin pyykkiä samanlaisella surkealla pulsaattoripyykkikoneen tyylisellä laitteella hotellilla kuin Hollywoodissakin. Pesuainerakeita oli taas jäänyt vaatteisiin. Pitäisiköhän tuollaisissa heittää mukaan vielä jotain ekstra kemikaalia että homma toimisi?
Laitoin pyykit vielä pyörimään uudelleen ilman pesuainetta.

Seuraavana aamuna palasin vielä museolle. Kuulin edellisenä päivänä varmaan jo teillekin tutuksi tulleen Blue Angels ryhmä pitävän kotikentällään harjoituksia kahtena seuraavana aamuna. Yleisöä oli tullut muutama sata heti aamutuimaan seuraamaan harjoitusta.

Kerrankin erinomainen myötävalo...

...ja sopiva ilmankosteus jotta saadaan kurvissa vähän näyttävyyttä.


Harjoituksen jälkeen halusin lähteä kiertoajelulle museon platalle, mutta seuraava vapaa aika olikin 1pm. Menin välillä käymään kaupungin keskustasta löytämässäni postissa, syömässä sen vastapäisessä kreikkalaisessa ravintolassa (piti sitten matkustaa Floridaan saakka tehdäkseen senkin;-) ja pikakäynnillä hotellilla, ennen kuin palasin museon kiertoajelulle.
Opas heitti ihan hyvää läppää eri koneiden historiasta.

Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush saapui tällä S-3B Viking koneella matkustajana pitämään puhetta Irakin sodan päättymisestä 1. Toukokuuta 2003 lentotukialukselle.
Museon pyytäessä lentopukua ja kypärää kokoelmiinsa oli merivoimat vastannut ettei se käy päinsä, mutta miten olisi se kone jolla presidentti saapui...

Amerikassa kaikki on niin erilaista, autoissakin on ilmatankkauspuomit ;-)

Loppu ilta menikin käydessä läpi kuvasaalista museolta, matkalaukun pakkaamisessa ja... en tiedä, niin se aika vain taisi kulua.

perjantai 18. syyskuuta 2009

Kleine-Brogel Spottersday


Koko Belgian välipysähdyksen kantavana ajatuksena oli käydä vierailemassa erityisessä lentokoneiden kuvaustapahtumassa "spottersdayssa", joka järjestettiin NATOn harjoituksen yhteydessä. Osallistujina on laivueita, joiden tunnuksena on tiikeri. Sveitsihän ei kuulu NATOon, mutta osallistuvia koneita oli myös heiltä.
Spesiaalia spesaalimman tapahtumasta tekee se, että osallistuvien laivueiden koneista yleensä ainakin yhdessä on erikoismaalaus normaalin maalauskuvion sijaan.
Myös Sanicolen lentonäytös järjestetään saman "pitkän viikonlopun" aikana sunnuntaina, joten sain pari lentonäytöstä yhdellä visiitillä.
Yritin ostaa liput etukäteen näytökseen, jolloin olisi päässyt seuraamaan myös Sanicolen näytöksen harjoituksia lauantaina, mutta verkkomyymälä ei tuntenut suomea!

Vaikka auto oli jo parkissa odottamassa perjantai aamuna, lähtö viivästyi kaikennäköisen pakkailun vuoksi. Aamiainen Ibiksessä maksoi 14 törkeää euroa, mutta tuumin sen kuitenkin kannattavan, koska tuskin päivänaikana ehtii kuitenkaan syömään ja niinhän siinä sitten kävikin.

Matkalla oli vielä pahemmanlaatuinen ruuhka, joten pääsin jo täydelle kentänlaidalle vasta 10:30. Keski-Euroopassa lentokoneiden kuvaaminen ei ole niin harvinainen harrastus kuin suomessa, joten yleisöä riittää. Tosi bongarin näemmä tunnistaa tikkaista, jotka valitettavasti jostain syystä pitää pystyttää eturiviin, vaikka onkin jo muita päätä pitempi. Toisen katsomon päässä oli "tikasvapaa" alue, jonka periaatteesta oli näemmä hieman livetty.
Kuvausalue oli jaettu hyvin kahteen osioon rullaustien molemmin puolin, jolloin koneiden kuvaamisalue laajeni entisestään. Toiseen katsomoon päästäkseen piti kulkea rullaustien yli, mutta siinä oli järjestysmiehet, jotka katkaisivat kulkemisen kun koneita tuli. Ei varmaankaan edes tarvitse mainita, että aita oli vain vajaan metrin korkuinen, jolloin kuvaaminen onnistui hyvin (Ihmettelin tätä kovasti Malmin näytöksessä kun katsojat erotettiin parimetrisellä verkkoaidalla koneista!).
Löysin oman kuvauskoloni puolenpäivän maissa, josta sain hyvin kuvattua rullaavia koneita. Laskeutuvat koneet oli liian kaukana 300mm zoom-putkelleni.

Poistuessa oli tietenkin ruuhkaa, mutta navigaattori näytti opastavan aika suoraa tietä Genk:iin kaupunkiin josta olin etukäteen varannut huoneen. Nauru kyllä pääsi, kun kuunteli navigaattorin ajo-ohjeita, täällä nimittäin rakastetaan liikenneympyröitä tai siis kiertoliittymiä kuten niitä nykyään kutsutaan. Ohjeet oli kiertoliittymää toisensa perään.
Navigaattori halusi ohjata ajamaan "vain bussilla" portti systeemin läpi, mutta pikku kiertelyn ja ohiajon jälkeen järjestelmä löysi uuden reitin.
Hotelli olikin ihan keskustassa, keskusaukio oli muutaman askeleen päässä.

Kävin syömässä parin muun suomalaisen lentokonebongarin kanssa, jotka kävivät samassa näytöksessä. Olimme sopineet tapaamisen etukäteen.
Ohessa vielä muutama kuva näytöksestä.


Kissaihmisenä Leena taitaa pitää erityisesti sivuvakaajan silmämaalauksesta.


Ranskalainen Rafale, lisäpolttoaine tankissa lyhenne "NATO Tiger meet 2009"


Iltapäivästä harjoituksesta palaavien koneiden seassa oli myös hieman vanhempaa kalustoa, Mustang P-51.
Sanicolen lentonäytöksen koneet on sijoitettuna Kleine-Brogeliin.


Tsekin ilmavoimat osallistui harjoitukseen MIL Mi-24 helikoptereilla.


Sveitsin ilmavoimien Hornetit koittaa näyttää hauiksia.


Myös yleisö oli riehaantunut tiikerimaalauksiin... vai miten tämä raidoitus pitäisi ymmärtää ;-)

Lisää kuviani näytöksestä löytyy täältä