Lauantai siis muuttui "vapaapäiväksi" lentokonekuvausten osalta. Suuntasin Genkistä muutaman kymmenen kilometrin päähän Maastrichtiin. Otin auto vuokrauksen yhteydessä Avikselta kartan, jossa yleisluontoinen maantiekartta Belgiasta ja Luxemburgista jossa kaupunkia ei näkynyt. Tuli oikosulku syöttäessäni hakua navigaattoriin, oliko se nyt Ranskassa, Hollannissa vai Belgiassa, no Saksassa se ei ainakaan ollut.
Lähdin sulkemaan vaihtoehtoja, Brysseliin menee jo niin paljon fyrkkaa EU:n kautta, että kyllä se täytyi olla sitten Ranska tai Hollanti :-)
Ajellessa sitten Hollannin Maastrichtiin täytyi todeta, että EU on täällä ainakin toiminut vieläkin pitemmälle viime visiitistäni. Aiemminkaan ei oikein erottanut Benelux maissa, milloin siirrytään maasta toiseen, mutta nyt edes liikennemerkit eivät tuntuneet antavan osviittaa. Autojen kilvistä saattoi päätellä kummalla puolella rajaa olin.
Belgian kyläteillä tuntui olevan suomalaisittain hurjat nopeusrajoitukset. Kylien läpi kulkevilla teillä 70km/h ja navigaattori vielä ehdotteli 90km/h, olisiko joskus ollut jopa sellainen vauhti sallittuna. Turvaväli autoilijoilla tuntui olevan tuntematon käsite, vaikka yllättävän huonokuntoisilla päällystepinnoilla varustetuilla moottoriteillä muistutuksia siitä olikin.
Maastrichtin keskustaan päästessä en luottanut viime metreillä enää navigaattoriin, lähdin ajamaan P-Centrum kylttien mukaan, jotka johdattivatkin minua poispäin keskustasta muuttuen P-Centrum Itä / Länsi parkkialueiksi. Kaupungin pohjakuvasta ei ollut mitään havaintoa, joten en uskaltanut jättää autoa pitemmälle keskustasta kun en olisi tiennyt mihin suuntaan lähteä. Palasinkin navigaattorin opastuksella suoraan kaupungin ytimeen Vrijthofin torin parkkihalliin.
Kiertelin vanhankaupungin katuja oikein ostosmielellä, tarvitsin hakaneuloja, jotta saisi etutaskutkin varmasti suljettua. Minultahan pari vuotta sitten kähvellettiin Pietarin metrossa myöskin legendaarisella sumpputaktiikalla etutaskusta lompakko. Huomasin katoamisen lähes heti ja olisin voinut loikata vielä kaukasuslaisten perään, mutta mitä venäjän kieltä osaamaton turisti metroasemalla olisi voinut tehdä, lompakkoni oli jo varmasti kolmannen osapuolen hallussa siinä vaiheessa? Menetykset olivat vajaat 50eur ja ajokortti.
Päivästä tuli todella lämmin ja kostea. Kävin kolmella terassilla nauttimassa jääteetä kierrellessäni kaupunkia ja sitä ympäröiviä muureja. Maas joen ylittävä silta oli "muka" rakennettu 1290-luvulla, siis sehän on ihan käsittämätöntä kun nykyrakentamista ajattelee. Isompikin linnoitus löytyi kaupungin länsipuolelta, mutta jokin turistilauma oli valloittanut sisäänpääsyn niin pahasti, että palasin takaisin keskustaan syömään. Oikein hyvä, ohuenohut pizzanpohja löytyi Pizzeria Napolista, Kauppatorin kupeesta.
Lähdin etsimään lähistöltä Geokätköä huonolla tuloksella. Albert kanaalin ylittävää siltaa oli yrittänyt tuhota kolmen Brittiläistä hävittäjäpommittajaa toisen maailmansodan alussa estääkseen saksalaisjoukkojen vyörymisen Belgiaan. Sillan kupeesta löytyi muistomerkki, mutta mikrokokoista geokätköä, eli normaalisti filmipurkkia en löytänyt.
Palasin Genkiin ennen kuutta, jotta ehtisin käymään ruokamarketissa. Löysinkin ostoskeskuksesta Carrefourin marketin. Ostoskoriin päätyi testailumielessä Hoegardenin sitruunaolutta ja pari muuta tölkkiä, lisäksi hieman hedelmiä. Loppuilta kului pakkaillessa matkalaukkua ja kirjoitellessa näitä blogikirjoituksia. Hotellin ilmaista wlania en saanut toimimaan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste belgia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste belgia. Näytä kaikki tekstit
lauantai 19. syyskuuta 2009
perjantai 18. syyskuuta 2009
Kleine-Brogel Spottersday
Koko Belgian välipysähdyksen kantavana ajatuksena oli käydä vierailemassa erityisessä lentokoneiden kuvaustapahtumassa "spottersdayssa", joka järjestettiin NATOn harjoituksen yhteydessä. Osallistujina on laivueita, joiden tunnuksena on tiikeri. Sveitsihän ei kuulu NATOon, mutta osallistuvia koneita oli myös heiltä.
Spesiaalia spesaalimman tapahtumasta tekee se, että osallistuvien laivueiden koneista yleensä ainakin yhdessä on erikoismaalaus normaalin maalauskuvion sijaan.
Myös Sanicolen lentonäytös järjestetään saman "pitkän viikonlopun" aikana sunnuntaina, joten sain pari lentonäytöstä yhdellä visiitillä.
Yritin ostaa liput etukäteen näytökseen, jolloin olisi päässyt seuraamaan myös Sanicolen näytöksen harjoituksia lauantaina, mutta verkkomyymälä ei tuntenut suomea!
Vaikka auto oli jo parkissa odottamassa perjantai aamuna, lähtö viivästyi kaikennäköisen pakkailun vuoksi. Aamiainen Ibiksessä maksoi 14 törkeää euroa, mutta tuumin sen kuitenkin kannattavan, koska tuskin päivänaikana ehtii kuitenkaan syömään ja niinhän siinä sitten kävikin.
Matkalla oli vielä pahemmanlaatuinen ruuhka, joten pääsin jo täydelle kentänlaidalle vasta 10:30. Keski-Euroopassa lentokoneiden kuvaaminen ei ole niin harvinainen harrastus kuin suomessa, joten yleisöä riittää. Tosi bongarin näemmä tunnistaa tikkaista, jotka valitettavasti jostain syystä pitää pystyttää eturiviin, vaikka onkin jo muita päätä pitempi. Toisen katsomon päässä oli "tikasvapaa" alue, jonka periaatteesta oli näemmä hieman livetty.
Kuvausalue oli jaettu hyvin kahteen osioon rullaustien molemmin puolin, jolloin koneiden kuvaamisalue laajeni entisestään. Toiseen katsomoon päästäkseen piti kulkea rullaustien yli, mutta siinä oli järjestysmiehet, jotka katkaisivat kulkemisen kun koneita tuli. Ei varmaankaan edes tarvitse mainita, että aita oli vain vajaan metrin korkuinen, jolloin kuvaaminen onnistui hyvin (Ihmettelin tätä kovasti Malmin näytöksessä kun katsojat erotettiin parimetrisellä verkkoaidalla koneista!).
Löysin oman kuvauskoloni puolenpäivän maissa, josta sain hyvin kuvattua rullaavia koneita. Laskeutuvat koneet oli liian kaukana 300mm zoom-putkelleni.
Poistuessa oli tietenkin ruuhkaa, mutta navigaattori näytti opastavan aika suoraa tietä Genk:iin kaupunkiin josta olin etukäteen varannut huoneen. Nauru kyllä pääsi, kun kuunteli navigaattorin ajo-ohjeita, täällä nimittäin rakastetaan liikenneympyröitä tai siis kiertoliittymiä kuten niitä nykyään kutsutaan. Ohjeet oli kiertoliittymää toisensa perään.
Navigaattori halusi ohjata ajamaan "vain bussilla" portti systeemin läpi, mutta pikku kiertelyn ja ohiajon jälkeen järjestelmä löysi uuden reitin.
Hotelli olikin ihan keskustassa, keskusaukio oli muutaman askeleen päässä.
Kävin syömässä parin muun suomalaisen lentokonebongarin kanssa, jotka kävivät samassa näytöksessä. Olimme sopineet tapaamisen etukäteen.
Ohessa vielä muutama kuva näytöksestä.
Kissaihmisenä Leena taitaa pitää erityisesti sivuvakaajan silmämaalauksesta.
Ranskalainen Rafale, lisäpolttoaine tankissa lyhenne "NATO Tiger meet 2009"
Iltapäivästä harjoituksesta palaavien koneiden seassa oli myös hieman vanhempaa kalustoa, Mustang P-51.
Sanicolen lentonäytöksen koneet on sijoitettuna Kleine-Brogeliin.
Tsekin ilmavoimat osallistui harjoitukseen MIL Mi-24 helikoptereilla.
Sveitsin ilmavoimien Hornetit koittaa näyttää hauiksia.
Myös yleisö oli riehaantunut tiikerimaalauksiin... vai miten tämä raidoitus pitäisi ymmärtää ;-)
Lisää kuviani näytöksestä löytyy täältä
torstai 17. syyskuuta 2009
Bryssel 16.-17.syyskuuta
Bryssel toivotti minut tervetulleeksi tympeällä harmaudella, joka torstaina muuttui lähes pilvettömältä taivaalta paistavaksi auringoksi, seuraukset varmaan arvaatte, olen otsalohkosta pikku possun punainen.
Kovat oli suunnitelmat tuossa edellisessä viestissä, siis ajallisesti.
En päässytkään, tai siis en viitsinyt jäädä odottamaan ilmaista bussikuljetusta lentokentältä hotellille (olisi täytynyt odottaa 40min), vaan hyppäsin taksiin ja suhasin sillä perille (13eur).
Kuskina oli jonkin sortin kyläpoliisi, joka jaksoi vilkutella muille valoja ja tuhahdella. Itse kyllä ajeli 70km/h alueella 120 lasissa ja puikkasi sulkuviivan yli moottoritien liittymässä. Vaistomaisesti kiristelin turvavyötä, kun lähestyimme hyvää vauhtia tietyömaa aluetta.
Lähdin illalla hotellilta bussilla lentokentälle (10min), josta vaihdoin junaan (meno-paluu lippu 6eur) ja suuntasin Gare Centaralille (25min). Ilman karttaa on hankala suunnistaa ja totesinkin, että olisin voinut jäädä pois jo Gare Du Nordilla, josta raitiovaunu numero 4 ajelee Belgian tunnetuimman(?) nähtävyyden Atomiumin tietämille. Paluumatkalla hyppäsinkin pois jo Gare Du Nordilla todetakseni, että illalliseni sinä iltana on joko Selectan automaatista saatavat kylmät naposteltavat, taikka Quick hampurilaisketjun antimet, päädyin jälkimmäiseen.
Ajelin siis Atomiumille raitiovaunu 4:lla Esplanade päätepysäkille saakka. Pakko myöntää, että hieman arvelutti lähteä kulkemaan pimeän jo tultua, mutta kuka nyt hyvin valaistussa puistossa jääkaappipakastimen kokoista (luulenko itsestäni liikoja?) rupeaa ryöstämään ( KOP KOP, jos et jaksa lukea kaikkea, tähän liittyvää mielenkiintoista asiaa löytyy toiseksi viimeisestä kappaleesta!)?
Atomium iltavalaistuksessa ei ollutkaan ihan sitä mitä kuvittelin, siinä oli nimittäin jotkut kumman vilkkuvat valot! Ihan hyvältä näytti, mutta tavallisten kuvien otosta ei tullut oikein mitään. Palasinkin torstai aamusta takaisin Atomiumille ottamaan kuvia ja samalla etsimään muutaman geokätkön.
Matkalla huomasin upeita kraffiteja De Wand pysäkillä. Torstaina Atomiumille palatessa vierähti pitempikin tovi videoidessa ja kuvatessa niitä. Myös geokätköt kävelyttivät jonkin tovin ja kaupungin keskustaan palasinkin vasta kahden jälkeen iltapäivällä.
Keksin torstai aamulla lähtiessä pyytää lentokentän turisti-infosta kaupungin- ja linjakartaston. Poistuessani raitiovaunusta keskustassa Boursen pysäkillä, totesin kaupungin kartan kadonneen ja linjakartan olevan hyödytön suunnistuksessa. Jonkin aikaa kuljettuani tuli metroasema vastaan, jolloin paikallistin Belgian kolmanneksi kuuluisamman nähtävyyden suunnan ( ai tsori hei, en tiedä kuinka formularadat tähän minun luokitukseen lasketaan ;.-)Grand Place on Unescon suojelukohde ja ihan syystä. Nyt näkymiä hieman peitti tyhjät myyntiteltat aukiolla. Yksi torin laidalla olevista taloista kuuluu Panimokillalle. Talon alakerrassa oli mielestäni aika huono olutmuseo. kuuden eur sisäänpääsymaksuun sisältyi 2,5dl (täällä se tarkoittaa pientä tuoppia) olut.
Käväisin vielä moikkaamassa Manneken Pisiä, joka edelleen imee ihmisiä luokseen magneetin tavoin. Koitin löytää myös kilpailevan patsaan Janneken pisin huonolla menestyksellä.
Circus de Beer ravintola ei ollut auki käydessäni ovella, ravintola on suljettu klo 14.30-18. Myöskin lähitienoon ravintolat pizzerioita lukuun ottamatta olivat kiinni, joten poikkesin odottelemaan läheiselle aukiolle paljon kehutun olutravintolan aukeamista.
Circus de Beerin sisustus ei mielestäni ole kummoinen, mutta se olut valikoima! Voin uskoa että tämä on olutharrastajien taivas!
Olin jo palaamassa lentokenttä hotellille, kun ikävä välikohtaus sattui kohdalle. Odotellessani Gare Centralilla junan saapumista ajattelin tehdä pikku videon vaikkapa YouTubea silmällä pitäen. Menin hieman edemmäksi ihmismassasta, joka tukkii lähes jokaisella asemalla portaikon alapään edustan. Kuvasin Gare Centralin kylttiä kameralaukun ollessa edessäni lattialla ja vieressä ostamani puolentoistalitran vesipullo.
Viereiselle raiteelle saapui kovaääninen veturi ja hetken kuluttua alta kolmekymppinen jätkä yritti sanoa minulle jotain parin metrin päästä. En kuullut mitään, mutta viittoi jalkoihini ja katsoinkin oliko vesipullo jotenkin vioittunut vai mitä. En ymmärtänyt mitä se siinä selittää ja kiitin englanniksi jotta pääsisin hänestä eroon, olihan minulla juuri tärkeämpääkin tekemistä:-) Kaveri vain jatkoi ja käännyin taas katsomaan, jotain paskaa oli lahkeessani takapuolella. Tuumaillessani ettei minulla ole mitään millä tuon saisin puhtaaksi, toisesta suunnasta tuleva nuori nainen alkoi huutamaan jotain. Katsoin samaan suuntaan mihin hän huutaa ja kappas, kameralaukkuni oli siirtynyt puolitoista metriä vasemmalle! Toinen pohjoisafrikkalainen jätkä hiippailee pois paikalta muina miehiä! Siis ikivanha huijauskikka!
Ensimmäinen jätkä siinä vain nosteli olkapäitään, muttei toinenkaan hatkoja ottanut, kommentoi vain jotain naiselle ja jäivät sen jäkeen lorvimaan asemalle. Kävin kiittämässä naista. SE OLI jo LÄHELLÄ.
Kävin illan päätteeksi hakemassa valmiiksi varaamani auton lentokentältä.
Hotellilla nettiyhteys toimi wlan kautta jota Orange France ylläpitää, ostin palvelusta aikaa ja pirauttelin Skypellä Leenalle. Kyllä maailma on käynyt pieneksi.
Kovat oli suunnitelmat tuossa edellisessä viestissä, siis ajallisesti.
En päässytkään, tai siis en viitsinyt jäädä odottamaan ilmaista bussikuljetusta lentokentältä hotellille (olisi täytynyt odottaa 40min), vaan hyppäsin taksiin ja suhasin sillä perille (13eur).
Kuskina oli jonkin sortin kyläpoliisi, joka jaksoi vilkutella muille valoja ja tuhahdella. Itse kyllä ajeli 70km/h alueella 120 lasissa ja puikkasi sulkuviivan yli moottoritien liittymässä. Vaistomaisesti kiristelin turvavyötä, kun lähestyimme hyvää vauhtia tietyömaa aluetta.
Lähdin illalla hotellilta bussilla lentokentälle (10min), josta vaihdoin junaan (meno-paluu lippu 6eur) ja suuntasin Gare Centaralille (25min). Ilman karttaa on hankala suunnistaa ja totesinkin, että olisin voinut jäädä pois jo Gare Du Nordilla, josta raitiovaunu numero 4 ajelee Belgian tunnetuimman(?) nähtävyyden Atomiumin tietämille. Paluumatkalla hyppäsinkin pois jo Gare Du Nordilla todetakseni, että illalliseni sinä iltana on joko Selectan automaatista saatavat kylmät naposteltavat, taikka Quick hampurilaisketjun antimet, päädyin jälkimmäiseen.
Ajelin siis Atomiumille raitiovaunu 4:lla Esplanade päätepysäkille saakka. Pakko myöntää, että hieman arvelutti lähteä kulkemaan pimeän jo tultua, mutta kuka nyt hyvin valaistussa puistossa jääkaappipakastimen kokoista (luulenko itsestäni liikoja?) rupeaa ryöstämään ( KOP KOP, jos et jaksa lukea kaikkea, tähän liittyvää mielenkiintoista asiaa löytyy toiseksi viimeisestä kappaleesta!)?
Atomium iltavalaistuksessa ei ollutkaan ihan sitä mitä kuvittelin, siinä oli nimittäin jotkut kumman vilkkuvat valot! Ihan hyvältä näytti, mutta tavallisten kuvien otosta ei tullut oikein mitään. Palasinkin torstai aamusta takaisin Atomiumille ottamaan kuvia ja samalla etsimään muutaman geokätkön.
Matkalla huomasin upeita kraffiteja De Wand pysäkillä. Torstaina Atomiumille palatessa vierähti pitempikin tovi videoidessa ja kuvatessa niitä. Myös geokätköt kävelyttivät jonkin tovin ja kaupungin keskustaan palasinkin vasta kahden jälkeen iltapäivällä.
Keksin torstai aamulla lähtiessä pyytää lentokentän turisti-infosta kaupungin- ja linjakartaston. Poistuessani raitiovaunusta keskustassa Boursen pysäkillä, totesin kaupungin kartan kadonneen ja linjakartan olevan hyödytön suunnistuksessa. Jonkin aikaa kuljettuani tuli metroasema vastaan, jolloin paikallistin Belgian kolmanneksi kuuluisamman nähtävyyden suunnan ( ai tsori hei, en tiedä kuinka formularadat tähän minun luokitukseen lasketaan ;.-)Grand Place on Unescon suojelukohde ja ihan syystä. Nyt näkymiä hieman peitti tyhjät myyntiteltat aukiolla. Yksi torin laidalla olevista taloista kuuluu Panimokillalle. Talon alakerrassa oli mielestäni aika huono olutmuseo. kuuden eur sisäänpääsymaksuun sisältyi 2,5dl (täällä se tarkoittaa pientä tuoppia) olut.
Käväisin vielä moikkaamassa Manneken Pisiä, joka edelleen imee ihmisiä luokseen magneetin tavoin. Koitin löytää myös kilpailevan patsaan Janneken pisin huonolla menestyksellä.
Circus de Beer ravintola ei ollut auki käydessäni ovella, ravintola on suljettu klo 14.30-18. Myöskin lähitienoon ravintolat pizzerioita lukuun ottamatta olivat kiinni, joten poikkesin odottelemaan läheiselle aukiolle paljon kehutun olutravintolan aukeamista.
Circus de Beerin sisustus ei mielestäni ole kummoinen, mutta se olut valikoima! Voin uskoa että tämä on olutharrastajien taivas!
Olin jo palaamassa lentokenttä hotellille, kun ikävä välikohtaus sattui kohdalle. Odotellessani Gare Centralilla junan saapumista ajattelin tehdä pikku videon vaikkapa YouTubea silmällä pitäen. Menin hieman edemmäksi ihmismassasta, joka tukkii lähes jokaisella asemalla portaikon alapään edustan. Kuvasin Gare Centralin kylttiä kameralaukun ollessa edessäni lattialla ja vieressä ostamani puolentoistalitran vesipullo.
Viereiselle raiteelle saapui kovaääninen veturi ja hetken kuluttua alta kolmekymppinen jätkä yritti sanoa minulle jotain parin metrin päästä. En kuullut mitään, mutta viittoi jalkoihini ja katsoinkin oliko vesipullo jotenkin vioittunut vai mitä. En ymmärtänyt mitä se siinä selittää ja kiitin englanniksi jotta pääsisin hänestä eroon, olihan minulla juuri tärkeämpääkin tekemistä:-) Kaveri vain jatkoi ja käännyin taas katsomaan, jotain paskaa oli lahkeessani takapuolella. Tuumaillessani ettei minulla ole mitään millä tuon saisin puhtaaksi, toisesta suunnasta tuleva nuori nainen alkoi huutamaan jotain. Katsoin samaan suuntaan mihin hän huutaa ja kappas, kameralaukkuni oli siirtynyt puolitoista metriä vasemmalle! Toinen pohjoisafrikkalainen jätkä hiippailee pois paikalta muina miehiä! Siis ikivanha huijauskikka!
Ensimmäinen jätkä siinä vain nosteli olkapäitään, muttei toinenkaan hatkoja ottanut, kommentoi vain jotain naiselle ja jäivät sen jäkeen lorvimaan asemalle. Kävin kiittämässä naista. SE OLI jo LÄHELLÄ.
Kävin illan päätteeksi hakemassa valmiiksi varaamani auton lentokentältä.
Hotellilla nettiyhteys toimi wlan kautta jota Orange France ylläpitää, ostin palvelusta aikaa ja pirauttelin Skypellä Leenalle. Kyllä maailma on käynyt pieneksi.
tiistai 14. heinäkuuta 2009
Lentoliput ostettu
16.9.2009 Helsinki- Bryssel
(Bryssel, Kleine-Brogel Spottersday, Sanicole airshow)
21.9.2009 Bryssel- New York
(tähän tuskin tarvitsee laittaa tarkennetta ;-)
28.9.2009 New York- Phoenix
(Grand Canyon, Monument Valley)
01.10.2009 Phoenix- Los Angeles
(Kaliforniaa)
13.10.2009 San Francisco- Houston
(U2 keikka, New Orleans, Memphis, NASA systeemeitä)
22.10.2009 Houston- Orlando
(St. Petersburg lentonäytös, Miami, Lisää NASAa, Disney World)
04.11.2009 Orlando- Washington D.C.
(Pakolliset nähtävyydet ja Smithsonian ilmailumuseot)
09.11.2009 Baltimore- Buffalo
(Metallican keikka, bussilla Niagaran putoukselle ja Torontoon)
12.11.2009 Toronto- Las Vegas
(Aviation Nation lentonäytös, Hooverin pato, pelaamista)
18.11.2009 Las Vegas- New York
(pari päivää vielä palloilua N.Y.ssa)
21.11.2009 New York- (Lontoo)- 22.11. 2009 Helsinki
Ostin lentoliput käyttäen Kaleva Travelin lentojenvarausjärjestelmää. Se mahdollistaa kolmen yhdensuuntaisen lennon varaamisen yhdellä 15eur varausmaksulla varsin edullisesti,
esim. San Francisco-Houston- Orlando- Washington D.C. lennot maksoivat varauskustannuksineen 222eur.
Koitin suosia välilaskuttomia lentoja nopeuden ja matkatavaroiden katoamisriskin vähentämiseksi. Luonnollisesti mikäli hinta alkoi menemään naurettavalle tasolle, täytyi hieman ehdoista joustaa.
Kameralaukku läppäreineen olisi tarkoitus saada mukaan matkustamoon ja keskikokoinen Samsoniten matkalaukku ruumaan. Vasta varattuani lennot huomasin, että matkatavaroissa voi olla kummia ehtoja, ihan Ryanair meininkiä, eli matkalaukusta joutuu maksamaan erikseen. Koska suurimmassa osassa 11 varauksiani matkatavara kohdassa luki kuitenkin "information not available" päätin soittaa matkatoimistoon kyselläkseni mikä politiikka on. Kertoivat tarkistavansa asian ja päätyivät siihen lopputulokseen, ettei muilla kuin Houston-Orlando välillä ole lisämaksun vaaraa... anteeksi, olen hieman skeptinen kuitenkin tämän suhteen. Pitänee mennä kentälle kuitenkin tarpeeksi ajoissa jos tulee jotain säätöä tuon asian kanssa.
Washingtoniin saakka kuljen lentojen välillä vuokra-autolla, jotka varasin eautovuokraamon kautta. Keskimääräiseksi päivähinnaksi muodostui vakuutuksineen 21eur.
(Bryssel, Kleine-Brogel Spottersday, Sanicole airshow)
21.9.2009 Bryssel- New York
(tähän tuskin tarvitsee laittaa tarkennetta ;-)
28.9.2009 New York- Phoenix
(Grand Canyon, Monument Valley)
01.10.2009 Phoenix- Los Angeles
(Kaliforniaa)
13.10.2009 San Francisco- Houston
(U2 keikka, New Orleans, Memphis, NASA systeemeitä)
22.10.2009 Houston- Orlando
(St. Petersburg lentonäytös, Miami, Lisää NASAa, Disney World)
04.11.2009 Orlando- Washington D.C.
(Pakolliset nähtävyydet ja Smithsonian ilmailumuseot)
09.11.2009 Baltimore- Buffalo
(Metallican keikka, bussilla Niagaran putoukselle ja Torontoon)
12.11.2009 Toronto- Las Vegas
(Aviation Nation lentonäytös, Hooverin pato, pelaamista)
18.11.2009 Las Vegas- New York
(pari päivää vielä palloilua N.Y.ssa)
21.11.2009 New York- (Lontoo)- 22.11. 2009 Helsinki
Ostin lentoliput käyttäen Kaleva Travelin lentojenvarausjärjestelmää. Se mahdollistaa kolmen yhdensuuntaisen lennon varaamisen yhdellä 15eur varausmaksulla varsin edullisesti,
esim. San Francisco-Houston- Orlando- Washington D.C. lennot maksoivat varauskustannuksineen 222eur.
Koitin suosia välilaskuttomia lentoja nopeuden ja matkatavaroiden katoamisriskin vähentämiseksi. Luonnollisesti mikäli hinta alkoi menemään naurettavalle tasolle, täytyi hieman ehdoista joustaa.
Kameralaukku läppäreineen olisi tarkoitus saada mukaan matkustamoon ja keskikokoinen Samsoniten matkalaukku ruumaan. Vasta varattuani lennot huomasin, että matkatavaroissa voi olla kummia ehtoja, ihan Ryanair meininkiä, eli matkalaukusta joutuu maksamaan erikseen. Koska suurimmassa osassa 11 varauksiani matkatavara kohdassa luki kuitenkin "information not available" päätin soittaa matkatoimistoon kyselläkseni mikä politiikka on. Kertoivat tarkistavansa asian ja päätyivät siihen lopputulokseen, ettei muilla kuin Houston-Orlando välillä ole lisämaksun vaaraa... anteeksi, olen hieman skeptinen kuitenkin tämän suhteen. Pitänee mennä kentälle kuitenkin tarpeeksi ajoissa jos tulee jotain säätöä tuon asian kanssa.
Washingtoniin saakka kuljen lentojen välillä vuokra-autolla, jotka varasin eautovuokraamon kautta. Keskimääräiseksi päivähinnaksi muodostui vakuutuksineen 21eur.
tiistai 30. kesäkuuta 2009
Ensimmäiset päivämäärät lyöty lukkoon
Lentoliput on nyt ostettuna mannertenväliselle lennolle. Ensimmäisenä kohteena on kuitenkin Belgia, josta jatkan 21.9 New Yorkiin. Paluulippu 21.11 myös New Yorkista takaisin. Tuolle välille sitten pitäisi saada mahdutettua kaikki kymmenet mielenkiintoiset kohteet ;-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
